quarta-feira, 2 de maio de 2007

Komunikadu Imprensa - LU OLO FO PARABEMS BA TRABALHADORES TOMAK IHA TIMOR-LESTE


Francisco Guterres “Lu Olo” ba Prezidente

Prezidente husi povu ba povu tomak”

Komunikadu imprensa

1 Maiu 2007





LU OLO FO PARABEMS BA TRABALHADORES TOMAK IHA TIMOR-LESTE


Kandidatu Prezidensal FRETILIN nian, Francisco Guterres Lu Olo, ohin husu ema hotu-hotu, iha Timor-Leste atu halo selebrasaun ba Loron Bot Mundial Trabalhadores nian liu hosi rekoñesimentu ba povu tomak ninia servisu atu hametin it nia rain núdar nasaun foun liu iha mundu.


“Atu harii rai ne’ebé ukun rasik a’an, maibé harii hosi akudesan funu colonial nian no okupasaun, sei lori tempu naruk”, dehan Lu Olo. “Nee laos servisu gerasaun ida nian deit, maibe, gerasaun lubuk ida nian. Atu hametin ukun rasik a’an, ita presiza iha pasiénsia, brani no fiar metin, hosi ita ida idak no ita tomak. Ohin ita presiza hamriik no iha orgulhu ba buat neebe ita hamutuk halao ona.”


Ita labele husik Krize ida neebe halao tinan ida ona, neebe mosu liliu iha Dili, atu hadelek ita kona ba faktus ne’ebé hatudu katak ita halao progressu bot tebe-tebes ne’ebé hahú kedas iha 2002,” nia dehan.


Ita tenke kaer metin loron ohin nian atu hanoin katak ita labele harii buat ida se ita la servisu ho kole. La iha solusaun neebe simples no lalais atu hasai kedas ita nia rain hosi kiak. Ita Timor Oan ninia kosar ben rasik, mak bele hametin ita nia ukun rasik a’an no prosperidade. Ita tenke aprendi fila fali atu servisu hamutuk , hanesan ita halo iha tempu resistensia nia laran, fo tulun ba malu. Maibe ita tenke mos fahe hanesan ba malu todan ida neebé ita simu, tetun tuir ida idak nia kapasidade.


Ita hakarak hasai ita nia povu hosi mukit, maibé, tenke servisu ho efisiensia, tuir plans ne’ebé ita halo hodi hetan ita nian objectivus.


Hau hakarak fó rekoñesimentu ba trabalhadores 17,000 neebe oras nee halao servisu importante tebe-tebes hodi hametin ita nian rai nia instituisoens. Trabalhadores sira ne’e mak funsionarius publikus, professores, funsionarius saude nian, polisia no soldadus F-FDTL sira. Hau hakarak mos fó rekoñesimentu ba maluk sira ne’ebé fila liman ho negósiu kiik sira no sira nebé halao sira nia servisu iha sektor privadu. No ita labele haluha mos feto sira neebe sevisu makas iha uma laran, hare tuir oan no halau servisu seluk loro loron ba bele moris.


Maibe aas liu hotu hau hakarak rekoñese ema 225,000 neebe moris hodi agrikultura no peskas subsistente iha foho no natar no toos laran. Ema nee mak uma riin ita nia ai nian, hanesa uluk sira uma riin ba ita nia funu ba ukun rasik aan nian Sira servisu todan, loro loron, oras barak, no la hetan buat barak. Sira mak ita presiza fo prioridade ba. Laos ho fahe ba fae mai no ho fo esmola bosok, maibe liliu hoi harii sira nia kapasidade no sira nia oan atu hetan pordusaun makas liu ba aan rasik, hodi sira mos bele hetan beneisiu hosi ukun rasik aan.


Ita iha ona planu dezenvolvimentu nasional ida, atu sai matadalan ba ita. Ita iha ona prioridades, neebe ia diskuti ona no aprovadu iha parlamentu. Laos orasnee mak ita sees dalan, soi fali buat diak neebe ita hetan no buka halo fali but oi oin.

Desafiu bot liu ida mak ita hasoru mak oinsa ita bele loke kampu servisu ba ita nia joven rihun ba rihun neebe ramata eskola tintinan. Barak liu ma mai Dili, ho esperansa bot atu hetan servisu, maibe sai triste. Ita tenke buka oinsa ita bele loke kampu servisu ba sira iha dezenvolvimentu rural no ita tenke tulun sira at hetan kapasidade fuun neebe ita nia ekonomia presiza atu aumenta produsaun no sustentabilidade.


Iha loron bot trabalhadores sira nian ita rekoñese sevisu neebe ema lao hamutuk, no kar metin loro ohin atu hanoin ba oinsa ita bele servisu hamutuk ba produz buat neebe ita presiza, atu ita bele prouz to ita presiza, no hamenus hatama sasan neebe ita importa hosi rai liur. Ita iha ona koopeativas barak mak hahu lauiha ita nia areas rurais.


Ita nian konstituisaun kaer metin:


  1. Direitu trabalhadores sira nian, mane ka feto, atu hili ida idak ninian professaun

  2. Direitu ba servisu iha servisu fatin neebe seguru no ho isin idik, simu osan ba kole, deskansa tempu no feriadus

  3. Protesaun hasoru patraun labele hasai hosi servisu se la tuir lei no labele halo diskriminasaun ba politika, religiaun no ideologia

  4. Labele forsa ema halo servisu

  5. Harii kooperativas

  6. Bele halau greve no patraun bandu taka odomatan ba se mak hakarak servisu tuir lei no kontratu

  7. Direitu trabaahadores sira atu bele halibur malu ba buka kaer metin sira nian direitus no tau matan ba aan


Hau mak uluk Prezidente Assembleia Kontituenti neebe hakerek direitus sira nee ba trabalhadores sira iha Konstitisaun. FRETILIN no hau sei hakas aan la rohan hasoru sira nebé iha ita nia leet mak hakark hasai direitus sira ne hos ita nian konstitusaun”, Lu Olo kompremeti aan.




Hakarak hatene ta’an informasaun, bele dere arame ba:

Harold Moucho (Lu Olo nia asesor polítiku) (+670) 723 0048 (Dili)
Jose Manuel Fernandes (Lu Olo nia reprezentante ba eleisaun prezidensial) (+670) 734 2174 (Dili)

http://www.luolobapresidente.blogspot.com, http://luolo.blogspot.com, http://www.timortruth.com

1


0 comments: